Varovasti sitä alkaa pikkuhiljaa innostua keväästä. On ihana istuskella pihalla kissojen kanssa ja katsella kukissa pörrääviä kimalaisia ja ihmetellä mitä kaikkea maasta nouseekaan.
Vuodenkierto -kuvaan on jo ilmestynyt vähän väriä, vihreää ainakin, ja puutarhakalusteita on tuotu paikoilleen. Kevään merkki sekin! (Samoin kuin ruohoa syövä kissa, joka myös tuli kuvaan mukaan.)
Välillä tuntuu varsinkin muiden puutarhapuuhailuja lukiessa tai kuunnellessa, etten itse tee puutarhassa oikein mitään. Ei sillä, että siellä mitään tekemisen vuoksi pitäisikään tehdä, mutta jotenkin hieman laiska olo silti tulee. No, jos nyt jotain olen siellä tehnyt, niin ainakin istuttanut kukkasipuleita. Viime syksynä laitoin taas lähemmäs tuhat sipulia multiin. Työ alkaa vähitellen näkyä keväisenä väriloistona, mutta edelleen näkyy paljon kohtia, joihin pitää muistaa laittaa täydennystä.
Tästä aidanvierustasta olen erityisen iloinen. Näen tämän kohdan olohuoneen ikkunasta ja aiemmin siinä oli keväällä pelkkää tyhjää ruskeaa. Nyt siinä kukkii krookuksia ja ihania "Jetfire" -narsisseja. Niitä laitan ehdottomasti lisää, ovat niin söpöjä ja pirteitä!
Suosikkejani ovat myös pienet tulppaanit. Nousevat reippaasti vuodesta toiseen ja ovat myös pölyttäjien mieleen. Etenkin alakuvan keltaisissa metsätulppaaneissa käy erakkomehiläisiä oikein ruuhkaksi asti. Niitä(kin) pitää muistaa istuttaa syksyllä lisää.
Palloesikko on myös ihana ja näkyy viihtyvän ainakin toistaiseksi aurinkoisessa penkissä. Kukat ovat hauskasti eri sävyisiä, mitä kamera ei valitettavasti oikein osaa taltioida. Erityisesti violetin eri sävyt tuottavat kameralle vaikeuksia.
Puupionin nuppu oli vissiin kamerallekin niin suuri ihmetyksen aihe, ettei osannut siihen tarkentaa, mutta nuppu siinä tosiaan on! Puupioni on Lidlistä heräteostoksena hankittu taimi. En suuremmin uskonut sen mahdollisuuksiin, mutta sepä vaan reippaasti nousi jo helmikuussa maasta ja nyt tosiaan suunnittelee kukkimista. Saapa nähdä minkä värinen kukka siihen tulee.
Viime kesänä perustetussa penkissäkin näkyy joku pioni nousevan. Istutin siihen syksyllä silkkipionin ja kuolanpionin juurakot, mutten ole yhtään varma MIHIN kohtaan ne laitoin... Oletan sen näkyvillä olevan silkkipioniksi, mutta en uskalla varmaksi sanoa. Tekisi mieli myös sanoa, että siinä nousevassa on nuppuja, mutta koska versot ovat vielä tosi pieniä, se saattaa olla turhan aikaista toiveajattelua. Sormet kuitenkin ristissä!
Samassa penkissä nousee myös melkoinen möhkö, jonka on pakko olla marskinlilja. Sitä en ole aiemmin saanut kukkimaan, mutta nyt näyttää lupaavalta!
"Mitähän ihmeitä nämä ovat" -osastoon kuuluu tämän kuvan kaverit. Etualalla on varmaankin joku koiranhammas? Niitäkään en ole aiemmin saanut kasvamaan, joten erittäin positiivinen yllätys tämä! Takana kurkkivasta nupusta en uskalla edes arvata mikä se voisi olla. Odotellaan ja katsellaan...
Omenapuun juurelle on muodostunut kiva kukkamatto. Tetet kukkivat nätisti, samoin kiurunkannukset. Rungon toisella puolella on myös keltavuokkoja, jotka ovat vasta nupulla.
En valitettavasti muista, mikä lajike tämä kiurunkannus on, mutta se on hyvin kaunis.
Syksyllä istutettu kuriilienkirsikka availee nuppujaan.
Pörriäisten lisäksi muitakin paluumuuttajia on tullut pihalle. Kissoille sepelkyyhkyt ja tietysti muutkin linnut tarjoavat valtavasti jännitystä elämään. Itselle jännintä oli pönttöä katsastamassa käynyt kottarainen! Valitettavasti se taisi löytää paremman paikan jostain muualta, kun ei ole enää näkynyt. No, toivottavasti pönttöihin tulee muita asukkaita. Toistaiseksi vasta pikkuvarpuset ovat pesintäpuuhissa.
