Jättiverbenayllätys

Surkuttelin ystävälleni, miten pieniä jättiverbenan taimeni ovat. Ystävä kehotti seuraavalla kerralla talvettamaan jättiverbenan, että se pääsee kasvuvauhtiin nopeammin. Minä (vilpittömän hämmästyneenä): "Ai sen voi talvettaa, en oo tiennytkään? Kiitti, kokeilen ensi vuonna!"

Sitten alkoi muisti palailla pätkittäin... Ihan kuin olisin daalian mukuloita pöyhiessäni nähnyt jonkun oudon juurakon? Siellähän se jättiverbena oli tallessa! Ystäväni jättiverbena kuulemma talvehtii viherkasvina ikkunalaudalla. Ilmeisesti olin jostain lukenut, että sen voi talvettaa juurakkona daalioiden tapaan, koska olin näin tehnyt. Jotain vihreää se jo puskee, eli lienee hengissä. Pistin sen jo multiin, koska juurakko oli aika kuiva.

Ei järin kaunis näky, mutta lupaavaa versoa kuitenkin tuloillaan.

Ja itse asiassa taimetkin alkavat jo näyttää ihan... kasveilta.

Pihallakin alkaa näyttää jo ihan lupaavalta, lumikellojen lisäksi muutama krookuskin kukkii ja talventähtiä puskee maasta. Vihannespenkistä löytyi lumen alta vihreää timjamia.

Ruukuissa olleet sipulitkin näyttävät nousevan. Kokeilin jo edellisenä talvenakin laittaa sipulikukkia ruukkuihin, mutta silloin ne joko menivät ihan plörinäksi tai onnistuivat yli odotusten, riippuen miltä kantilta asiaa haluaa katsoa. Minulla ei ole oikein mitään järkevää paikkaa sipuliruukkujen talvisäilytykseen, vaihtoehdot ovat liian kylmä ja liian lämmin. Viime talvena hyysäsin ruukkuja säilyttämällä niitä pääasiassa pienessä kellarissa ja nostamalla kuistille kovilla pakkasilla. Tulos: krookukset kukkivat iloisesti jo helmikuussa (...), tulppaanit nousivat johonkin järkevämpään aikaan, mutta olivat aika aneemisia luiruja. Nyt jätin ruukut kylmänviileästi ulos koko talveksi, lapioin lunta päälle silloin kun sitä oli, ja nostin vain kovemmilla pakkasilla kellariin. Krookukset ainakin näyttävät nousevan nyt ihan oikeaan aikaan, syvemmälle istutetuista tulppaaneista ei pysty vielä mitään sanomaan.

Jääkaapissa talven yli asuneista tulppaaneista ensimmäinen kukkii.

Kevättä pihalle

Aurinko paistaa ja on ihanan keväinen ilma! Piha on tietenkin vielä ankea, joten tuli sellainen olo, että sinne pitää saada jotain väriä heti!

Kukkakaupasta löytyi näin ihania esikoita.

Esikot pääsivät kasvihuoneeseen tuomaan väriä. Toisessa ruukussa on keltaisia hyasintteja (näin torilla ja heti piti saada!), narsisseja ja helmililjoja. Muratti on viime kesän istutuksista. Mustissa ruukuissa on perunoita. En ollut varsinaisesti aikonut perunoita laittaa, mutta jääkaapissa sattui olemaan muutama hyvällä idulla oleva ruppana, joten pistin ne ruukkuihin.

Syysamppeli muuttui keväiseksi vaihtamalla kuolleet kanervat sipulikukkiin. Muratti oli pysynyt kauniina talven yli kuistilla.

Joulukranssi taas käy keväisestä vaihtamalla punainen rusetti vihreäksi ja tunkemalla havujen väliin keltaisia tekokukkia. Kranssi oli vielä niin hyvännäköinen, etten raaskinut heittää pois, mutta jouluviboista halusin kyllä jo eroon!

Pihallakaan ei ollut ihan niin ankeaa kuin miltä alun perin näytti. Katsokaa mitä löysin!

Voi ihana, pieni kevään airut! Luulin istuttaneeni kaikki lumikellot aidan viereen, jossa on vielä puolisen metriä lunta, mutta näköjään olin laittanut niitä myös aiemmin sulavaan paikkaa.

Jouluruusut näyttivät vielä aika rähjäisiltä, mutta kuitenkin pirteiltä.

Kaikenlaista piippoa nousee sieltä sun täältä, jännää! En nimittäin tarkkaan muista, mitä kaikkea minnekin laitoin. Upotin pihaan viime syksynä arviolta noin 800 sipulia.

Kukkapenkissä on alulla krookuksia ja ehkä helmililjoja?

Omenapuun alla kasvaa metsätulppaaneja.

Apua, tila loppuu!

Tänään on kevätpäiväntasaus eli päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Huomisesta eteenpäin valoisan ajan osuus siis alkaa ylittää pimeän ajan osuuden! Juuri nyt ei tosin kovin keväiseltä näytä, ulkona vihmoo lunta. Onneksi keittiöön saa oman yksityisen kevään napsauttamalla kasvivalot aamulla päälle.

Keittiön taimikasvatustila alkaa pullistella liitoksistaan. Siirsin chilejä isompiin ruukkuihin ja koulin ensimmäisen satsin tomaatteja. "Indigo rose" -lajikkeesta tasan yksi neljästä on itänyt, kylvin uudet siemenet tyhjiin potteihin. Ainakin toinen taimi olisi vielä kiva saada. "Outdoor Girleja" koulin peräti kuusi. Niin monelle ei taatusti ole tilaa, mutta murehditaan sitä myöhemmin.

Kelloköynnökset olivat alun perin pöydällä, mutta siirsin ne ylös taimihyllykköön. Jostain kumman syystä niistä oli varmaan ihan itsestään katkennut lehtiä = kissat napostelleet. Vaihdoin tilalle chilejä, koska jotenkin epäilen, ettei niiden syöminen katteja houkuta. Niillä on kissanruohoa kyllä saatavilla, mutta ilmeisesti uudet kulinaristiset elämykset houkuttavat... (Täytyy tässä kohtaa mainita, että kasvien napostelu on harvinainen poikkeus, eikä sääntö. Yleensä kasvien annetaan kiltisti olla.)

Kuvassa on vähän kaikenlaista. Isoimmat chilit valokaaren alla (loput taimihyllyillä), taustalla näkyy vasemmalla kaupasta ostettu, isompaan ruukkuun siirretty minttu, tänä keväänä hankittu Mårbacka -pelargoni, välissä lasipurkissa versova sipuli ja muovipussin alla on kannan juurakko. Ihan etualalla chilien vieressä basilikakylvökset, ikkunalaudalla pistokkaita, nimetön kirkkaanpunainen pelargoni (talvehtinut), kaktuksia (pienessä ruukussa siemenestä kasvatettuja pitahayan taimia ja isoimmassa ruukussa on siemenestä kasvatettuja silkkialbitsioita. Viimeksi mainittujen kanssa olen pikkasen pulassa, ovat nimittäin jo aika isoja. Kylvin ne viime keväänä ajattelematta asiaa ihan loppuun asti, kyseessähän on siis puu. Kuvan kissa tuskin liittyy kelloköynnösten lehtien mystiseen katkeamiseen, epäilen siitä aivan toista yksilöä. Kissan viereisessä ruukussa kasvaa pikkuruisia sitruunan taimia. (juu, sekin on puu...)

Niin kuin näkyy, pöydällä olisi vielä valaistua tilaa jäljellä ikkunalautaan päin, mutta sinne on pakko jättää kissoille kulkureitti. Muuten ne kävelevät taimien yli.

Ah, tässä näkyy myös ikkunalaudan loput asukkaat eli lihansyöjäkasvit, kannukasvi ja kärpäsloukku, ja ehkä myös Plantagenista ostamani pelargonipistokkaat. Ovat tuossa närkästyneen näköisen kissan naaman edessä. 😁

Itäähän ne...

"Indigo rose" -tomaattia lukuunottamatta kaikki tomskut lähtivät nopeasti ja reippaasti kasvuun. Indigo ei idä edelleenkään, mutta en nyt vielä hermostu. Villichilit opettivat kärsivällisyyttä. 😁 "Maskotkaa" ja "Pink Bumbe Beeta" on molempia neljä pottia, "Indigoja" samoin, jos ne nyt joskus aikovat itää. Eli kaksitoista tomaattia. Vertailun vuoksi toissavuonna minulla oli kolme (3!) tomaattikasvia ja viime vuonna vissiin saman verran. En nyt oikein tiedä, mihin noin niin kuin tarkalleen ottaen ajattelin mahduttaa nelinkertaisen määrän tomaatteja.

Eikä tässä vielä kaikki, tietenkään! Keräsin viime vuonna "Poro poron" siemeniä, joiden itävyyttä lievästi epäilin. Olin laittanut ne talouspaperille kuivumaan ja unohtanut koko paperin sitten sellaisenaan ties minne. Tungin koko paperipalan multaan. Jälkeenpäin ajatellen siitä olisi voinut vaikka rapsutella siemeniä irti tai edes repiä paperi puoliksi ja säästää osa ensi vuoteen.

Koska astiaan jäi tilaa ja koska löysin myös viimevuotisia "Outdoor Girlin" ostosiemeniä varastostani, heitin niitäkin mukaan. Vähän reilummalla kädellä tietenkin, ihan varmuuden vuoksi.

Joopa joo, ihan pulassa olen vielä tomaattieni kanssa! Toisaalta hyvähän se on, että on aluksi taimista ylitarjontaa, kun niitä kuitenkin menettää matkan varrella. Tai niin ainakin olen itselleni selitellyt...

Edessä "Outdoor Girl", takana "Poro porot", jotka ovat noin tiuhassa siksi, että tosiaan dumppasin koko talouspaperin siemenineen multaan.

Taimien ja kylvöjen maaliskuun kuulumisia

Minun piti vielä malttaa tomaattikylvöjen kanssa, mutta en kertakaikkiaan enää pystynyt! Viime viikolla oli tympeä päivä, joten päätin ilahduttaa itseäni kylvämällä tomaatit. "Normaalit" ihmiset varmaan tekevät jotain hyvää ruokaa tai käyvät shoppailemassa, puutarhahörhö piristäytyy kylvämällä tomaatteja. 😂 

Itämään menivät suunnitelmissa maininut minulle uudet lajikkeet

• "Maskotka"
• "Indigo Rose"
• "Pink Bumble Bee"

ja lisäksi

•  "Outdoor girl" (viimevuotisia siemeniä olikin vaikka kuinka paljon jäljellä)
  
•  "Poro poro" (itsekerätyistä siemenistä, saa nähdä itävätkö)

Joku sieltä jo itääkin! (Kävin tarkistamassa lajikkeet, sekä Pink Bumble Bee että Maskotka -poteissa molemmissa on yksi taimenalku.) Tomaattien lisäksi kylvin kesädaaliat ("Sunny Reggae") ja mustasilmäsusannat ("Aurea", jolla ei itse asiassa ole mustaa silmää). Daaliat ovat jo taimella.

Taisin valitella, että akileijat itivät huonosti, koska taimia oli vain astian toisessa päässä. No, asiaan saattoi hieman vaikuttaa se, että kylvin niitä vain toiseen päähän... Toisessa päässä oli rohtomaraljuurta, jota en muistanut ollenkaan laittaneeni (asia toki olisi selvinnyt lukemalla astian päässä oleva nimilappu), enkä suoraan sanoen muistanut, mikä koko kasvi edes on. Piti googlata. (#lahoaivo) Niistä on itänyt tasan yksi, pelastin sen omaan ruukkuunsa ja laitoin loppuastian takaisin jääkaappiin.

Myös malabarinpinaateista on itänyt vain yksi, pöh. En heitä vielä kirvestä kaivoon, ehkä sieltä nousee vielä lisää taimia. Hankalat paprikat näyttävät sen sijaan lähteneen viimeinkin kasvuun, nekin saa kohta koulia.

Kelloköynnökset itivät yllättävän hyvin. Pussissa luvattiin olevan 6-8 siementä. En muista montako niitä lopulta oli, mutta taimia on kuusi. Eli enemmän kuin olisin tarvinnut, mutta tämä kuulunee sarjaan "positiiviset ongelmat".

Orvokit alkavat jo näyttää orvokeilta. Lajike on "Cats orange". Hirmuisen pieniä toki edelleen ovat, saa nähdä koska kukkivat.

Pelargonit ("Black velvet rose") ja aikaisimmat chilit ("Golden cayenne" / "Forajido", sekoitin lajikkeet kylvän jälkeen) ovat jo isoja. Taka-alan pikkuchilit ovat hyvin hitaasti itäneitä rocotoa ja villilajiketta.

Nämä "heinät" ovat tiikerinliljan alkuja. Tilasin itusilmuja Hyöytykasviyhdistykseltä siementen mukana eli aika myöhään (itusilmut olisi hyvä laittaa multiin heti keräämisen jälkeen, etteivät kuivu), mutta hyvin lähtivät kasvuun.

Pelargonipäivitys

Taisin jo aiemmin kertoakin, että pelargonit ovat talvehtineet todella hyvin tänä vuonna. Vertailukohtia ei tietenkään paljoa ole, koska emme vielä kovin montaa talvea tässä ole asuneet, eikä minulla ennen tänne muuttoa ollut pelargoneja. Talossamme on siis puolilämmin kuisti, joka suorastaan vaati pelargoneja ikkunoilleen. Täksi talveksi kuistille laitettiin kasvivaloja lähinnä chilejä varten, mutta myös pelargonit näyttävät hyötyneen niistä. Viime keväänä tähän aikaan minulla oli enemmän kuolleita yksilöitä ja hengissä olevat näyttivät aika rähjäisiltä.

Tänä talvena (so far...) vain yksi pelargoni näyttää kuolleen, se menehtyi jo alkutalvesta. Tietenkin se oli yksi suosikkini, keltainen "First Yellow". Pahus. Pitää yrittää metsästää jostain uusi, niitä ei vain ihan joka paikasta saa. Ehkäpä huhtikuuun Päivä Pelargonitaivaassa -tapahtumassa tärppää!

Tykkään erityisesti vanhoista lajikkeista, osaksi koska muutenkin pidän perinnekasveista ja osaksi koska niistä tulee mummo mieleen. Mummollani oli aina talvisin kellarinikkunat täynnä puolikuolleen näköisiä pelakuita, jotka suorastaan mystisesti keväällä heräsivät henkiin. Mummoni oli lähtöisin Karjalasta, joten ehkäpä osa pelakuistakin oli tuotu sieltä asti. Olin valitettavasti sen verran nuori mummoni kuollessa, etteivät pelargonit siinä vaiheessa kiinnostaneet sitten niin pätkääkään, joten niistä ei tullut otettua pistokkaita. Toisaalta epäilen olisivatko ne opiskeluvuosien sun muiden läpi kestäneet hengissä kuitenkaan. Harmittaa silti.

Harmiteltuani tätä anopilleni sain häneltä pistokkaan pelargonista, jonka hän on perinyt omalta äidiltään. Se onkin harvinaisen reipas yksilö, kukkii jo kauniisti! Nyt minullakin on siis oma perinnepelargonia, vaikkakin hieman mutkan kautta.

Jo tammikuussa se näytti näin pirteältä...

...ja nyt siis kukkii!

Siemenestä kasvattamani "Rafaella Orange" pukkaa myös nuppua, samoin pistokaslähtöinen "Vectis Snow". Muutoin kaikki ovat vielä vihreitä, mikä on ihan hyvä, koska suurin osa kaipaa leikkausta ja nuppuisia pelakuita olisi sääli leikellä. Mullat sain vaihdettua reilu viikko sitten, nyt siis vielä leikkaukset ja pelakuut ovat valmiita kevääseen!

Koska talvehtineet eivät vielä oikein kuki, en voinut vastustaa kiusausta ja hankkia paria valmiiksi kukkivaa puutarhamyymälöistä. Ostin myös Plantagenista muutaman pikkutaimen, pari riippuvaa sorttia ja yhden kirjavalehtisen. Riippapelargoneja oli nimilappujen mukaan useampaa lajiketta, mutta hieman epäilen niiden paikkaansapitävyyttä. Samalla nimellä kun oli aika erinäköisiä taimia ja toisaalta samannäköisiä oli myös eri nimillä. Valitsin samannäköisiä taimia, jotta saisin yhteneväiset amppelit, ovatpa sitten oikeasti nimeltään mitä tahansa. Eipä se nyt niin vakavaa ole. Toissa vuonna laitoin "keltaisen" pelargonin siemeniä kasvamaan. Niistä tuli oikein reippaita ja isoja taimia, joiden kukintaa odotin kieli pitkällä. Osaan tuli kirkkaanpunaisia ja osaan fuksianpinkkejä kukkia. Eivät siis ole keltaista nähneetkään. En ole suoraan sanoen hirveän yllättynyt.

"Mårbacka" on varsinainen klisee, mutta ihan syystä.

Tällä ei ollut nimeä, mutta eipä se haittaa.

Hieman yllättäen myös australian villipelargoni selvisi talvesta. Kuvassa se on vielä vähän rähjäisen näköinen, on sen jälkeen saanut uudet mullat ja trimmauksen.

Kesän 2018 hyötykasveja ja tämän vuoden suunnitelmia

Täytyy heti alkuun tunnustaa, että olen hieman laiska hyötykasvitarhuri. Tykkään kyllä sinänsä kasvattaa syötäviä, mutta vain sellaisia, joita varmasti syön. (Paitsi jos kasvi on jotenkin muuten tosi hieno, kuten ruusupapu. En meinaa koskaan muistaa kerätä papuja ajoissa, mutta onhan se upea muutenkin.) Marjat ja hedelmät ovat suosikkejani, vihannesosasto on jotenkin hieman hankalampi.

Minulla on pikkuruinen kasvihuone, jonne ei mahdu paljon mitään, mutta josta on paljon apua taimien totuttamisessa ulkoilmaan. Ensimmäisenä kesänä yritin kasvattaa tomaatteja kasvihuoneessa, mutta eihän siitä mitään tullut. Tomaatit kasvoivat niin hurjasti, että koko kasvihuone oli yhtä vihreää tomaattiviidakkoa. Viime kesänä päätin, että tomaatit saavat tästä lähtien selvitä ulkona ja kasvihuoneeseen laitan jotain pienempää. No, tämäkään suunnitelma ei mennyt ihan putkeen. Chilit yllättivät tarhurin ja kasvoivat melkoisiin mittoihin. Ensi kesänä nekin saavat olla ulkona, mokomat roikaleet! Tämän vuoden chilikylvöt on jo tehty, niistä lisää aiemmassa postauksessa. Munakoiso, paprika ja basilika olivat sen sijaan hyviä kasvihuonekasveja. Munakoiso ("Golden egg") ja paprikakin ("Dumas") on jo kasvulla.

Chilit (lajike "Erotica") täyttämässä kasvihuonetta. Riina-kissa (14 v) saa erikoisluvalla ulkoilla kanssani ilman valjaita, koska se ei mihinkään kauas lähde.

Tomaatit kasvoivat lämpimällä seinustalla oikein hyvin. Viime kesä tietysti oli hieman poikkeuksellinen, joten saa nähdä, miten ne siinä normaalikesänä viihtyvät. Lajikkeina oli "Outdoor girl" ja villilajike "Poro poro", joista varsinkin jälkimmäinen (kuvassa) kunnostautui kasvamisessa toden teolla. Tänä kesänä haluan laittaa enemmän tomaatteja, joten pitää keksiä niille joku toinenkin paikka.

Poro porosta otin siemeniä talteen, toivottavasti itävät. Lisäksi aion kylvää seuraavia tomaattilajikkeita:

• "Maskotka" (pensastomaatti, ehkä mahtuu kuitenkin kasvihuoneeseen?)
• "Indigo Rose" (melkein musta)
• "Pink Bumble Bee" (hauskannäköinen ja hauska nimikin)

Tekisi hirveästi jo mieli kylvää tomaatit, mutta yritän malttaa mieleni vielä! Tomaatti on lempihyöytykasvini, sitä tulee syötyä niin paljon kuin vain satoa tulee (eikä riitäkään) ja sen kasvattaminenkin on hauskaa.

Kesäkurpitsa olisi varmaan kasvanut kesän lämmössä paremminkin, mutta pahuksen etanat söivät niiden kukkia ja myös raakileita. Satoi jäi sen takia aika pieneksi, mutta jotain tuli kuitenkin. Nyt lavoissa on etanaesteet, toivottavasti toimivat. Tävä vuonna kylvöön menossa kesäkurpitsalajikkeet

• "Black Forest" (vihreä, köynnöstävä)
• "Pic n Pic" (keltainen)

Maa-artisokka kasvoi aivan hurjasti, muttei harmikseni kukkinut. Ovat maassa edelleen, tarkoitus on kaivella sato ylös heti kun maa on sulanut. Yritin kasvattaa latva-artisokkaa samassa lavassa näiden kanssa, mikä oli selvästikin huono idea. Ehkä näiden kanssa pärjäisi paremmin vaikka auringonkukka..?

Varjon puolen lavalle on ollut vähän ongelmallista keksiä kasvatettavaa, mutta se osoittautui hyväksi salaateille. Ne tosin kasvoivat vain alkukesästä, loppukesästä oli niille ihan liian kuumaa ja kuivaa. Ja etanat löysivät salaatinkin. Salaattien kuihduttua kylvin tähän lavaan viherlannoiteseoksen, joten koko lava saa huilata ainakin alkukesän.

Herne, aivan mahtava kasvi, nätti ja hyvänmakuinen! Laitan ehdottomasti lisää tänä vuonna!

Lisäksi aion kylvää salaattia ja yrttejä, ruusupapuja, joiden siemeniä keräsin talteen, sinistä "Blauhilde" -papua, myskikurpitsaa ja kikhernettä! Viimeksi mainittu kuuluu "pakkohan tätä on kokeilla" -osastoon.

Kesän 2018 kukkia

Viime kesä oli siis toinen kesämme tässä talossa ja pihassa. Kaikki varmaan muistavat, millainen kesä 2017 oli (kylmä ja sateinen), joten kokemukset näistä kahdesta kesästä ovat melkoisen erilaiset. Muistissani vuonna 2017 juuri mikään ei kasvanut koko kesän aikana, tosin hämmästyneenä huomasin jälkeenpäin kuvista, että joku sentään oli silloinkin kasvanut ja jossain kuvassa päälläni on jopa hellemekko! Viime kesänä sen sijaan melkein kaikki kasvoi niin että melkein kohina kävi.

Kevätvihma asui aluksi ruukussa, kesällä istutin sen maahan. Saa nähdä, miten on talvehtinut.

Vuonna 2017 kevätkukkien, etenkin tulppaanien, kukinta kesti viikkotolkulla. Viime keväänä tulppaanikausi sen sijaan oli ohi yhdessä hujauksessa. Varsinkin isokukkainen "Ballerina" venyi vauhdillla huiman pitkäksi, jolloin varsi ei jaksanut kannattaa kukkaa. Kauniita ne olivat pitkälläänkin, mutta hieman harmitti, että kukinta meni niin nopeasti ohi.

Edellisen kesän istutuksista taisi selvitä kaikki tai ainakin melkein kaikki. Ruotsinköynnöskuusama oli ehtinyt jo mukavasti asettua puutarhakaareen, kun löysin paikalle paremman kaaren. En raaskinut repiä kuusamaa irti, joten siirsimme kaaren kuusamineen päivineen toiseen paikkaan. Kuusama ei ollut siirrosta moksiskaan, vaan kukki reippaasti. Muistan elävästi, miten jonain kesäyönä hiippailin ulos paljain jaloin ja huomasin jo portailla, että ulkona tuoksuu joku aivan huumaavasti. Kuusama oli puhjennut kukkaan ja sen tuoksu täytti koko pihan.

Keväällä teimme uuden ison istutusalueen, johon kylvin mm. kehäkukkaa ja tuoksuampiaisyrttiä tuomaan väriä siksi aikaa, että ehdin istuttaa perennoja ja ne ehtivät kasvaa.

Perennoiksi penkkiin istutin pari pionia (ehkä siihen mahtuisi useampikin?), noropunatähkiä ja punahattuja, joihin olen hulluna. Takuuvarma sortuminen tiedossa, jos näen taimistolla jonkun upean lajikkeen, joillaista minulla ei vielä ole. Ihan kaikkien lajikkeiden nimiä en muista, mutta yritän muistella/arvailla/googlailla lajikkeille nimet. Yksinkertaiset ovat pölyttäjille ja omituiset enemmän omaksi ilokseni.

"Magnus"

"Alba" (tai "White swan")

"Marmalade"

"Orange skipper"

"Meringue"

"Cotton candy"

Lisäksi uudessa penkissä kukki sekä itse kasvattamiani että taimina ostettuja koristetupakoita ja sormustinkukkia, joiden toivon siementävän penkkiin. Sormustinkukka kuuluu myös suosikkeihini, minulla on itse asiassa jopa sormustinkukkatatuointi.

Auringonkukkia taisi olla neljää eri lajiketta. Sekä oma että pölyttäjien suosikki oli "Aura". Siemenistä piti melkein tapella lintujen kanssa, mutta sain kerättyä niitäkin talteen.

"Aura"

Tämä taisi olla "Solar power"

Krassit ja aitoelämänlangat ("Grandpa Ott's") kasvatin edellisenä vuonna keräämistäni siemenistä. Näitä kasvatan aina, ovat niin nopea- ja reheväkasvuisia.

Syksy oli daalioiden juhlaa. Edellisvuodesta talvehtinut nimetön oranssi daalia sai seurakseen uusia kavereita, jotka kaikki kukkivat todella runsaasti ja pitkään. Tai penkeissä kasvaneet ainakin, ruukkuistutukset viihtyivät vähän huonommin, varmaan siksi, että pääsivät väkisinkin välillä kuivumaan. Alun perin en daalioista juuri pitänyt, mutta mieltänsähän saa muuttaa. 

Nimetön oranssi. Jos joku tietää tälle nimen, saa mielellään kertoa!

"Night butterfly"

"Karma gold"

"Bishop of York", ehkä

Punatähkä ja oranssi daalia muodostavat herkullisen väriparin