Vuodenkierto: lokakuu

Ihan uskomatonta, että huomenna on marraskuu! Ensinnäkin siksi, että tänä vuonna aika on mennyt yhtä aikaa jotenkin sekä hitaasti että nopeasti. Toisekseen siksi, että ulkona näyttää hädin tuskin lokakuulta. Puiden lehdet ovat sentään jo kellastuneet, mutta suurin osa on edelleen puissa.

Kaikki kukkasipulit ovat nyt maassa, toivottavasti eivät lähde ennen aikojaan kasvamaan. Lavatarhan lavoista puolet eli kaksi on kunnostettu ja valmiina talviteloille. Toiseen istutin talvivalkosipulit. Niiden kanssa olisi ehkä säiden puolesta ollut hyvä vielä odottaa, mutta pakko saada hommia pikkuhiljaa eteenpäin tai jäävät kokonaan tekemättä.

Kuriilienkirsikalla on kaunis syysväri.

Sadosta maassa on vielä muutamat perunat ja maa-artisokat, joiden varret ovat vielä iloisen vihreitä. Kaikki muu taitaakin jo olla korjattu, kun toisesta talvikunnostetusta lavasta nostin surkean pienet, mutta iloisen väriset porkkanat. Kasvihuoneen chilit ovat edelleen kasvihuoneessa. Lämpötilan puolesta pärjäävät siellä, mutta valohan niiltä alkaa loppua. Pitää yrittää huomenna miettiä saisiko niistä osan sisälle kypsyttämään satoa.

Tein tänään ruuaksi thaikeittoa, johon tuli oman pihan sadosta chili, paprika, porkkana, pavut ja kesäkurpitsa. Jotenkin tosi kiva fiilis saada syömäkelpoista ruokaa omasta maasta!

Jotain vielä kukkiikin, kuten syysasterit, jotka ehtivät ensimmäistä kertaa kukkaan. Keltainen syyssyrikkä ja tuoksukärhö kukkivat vielä täyttä häkää ja punahatussakin on vielä jokunen sitkeä kukka.

Mukavaa pyhäinpäivää! 🎃

Syyspuuhia

Muutama kylmä yö sai aktivoitumaan sen verran, että roudasin miehen avustuksella arimmat talvehtijat kuistille suojaan. Tiedä sitten olisiko se lopulta ollut edes tarpeen. Jätin muun muassa pari amppelipelargoniaa ulos "pakkasen armoille", kun kaikelle ei kertakaikkiaan ole kuistilla tilaa. Siellä ne kukkivat edelleen. Muutenkin vauriot ovat jääneet pieniksi. Titonia taisi ottaa eniten nokkiinsa ja muutaman daalian lehdet käpristyivät, tosin ne kukkivat silti. Tomaatit eivät näyttäneet pahemmin hätkähtäneen ja kasvihuoneessa asuvat chilit ovat pärjänneet edelleen siellä. Nyt on taas luvattu lauhempaa, joten lavojen ja kesäkukkien siivoaminen siirtyy edelleen hamaan ikuisuuteen.

Kuistilla on ahdasta.

Viimeksi harmittelin sipulitilaukseni katoamista Postin syövereihin. Paketti oli lojunut syystä x melkein kuukauden jossain, mutta löysi kuin löysikin lopulta perille! Hyvä uutinen on siis se, että sipulit tulivat  ja olivat ainakin päällisin puolin hyvässä kunnossa. Huono uutinen taas on se, että sipuleita on paljon ja jonkun (eli minun) pitää ne istuttaa maahan, viivästyksestä johtuen nopeammassa tahdissa kuin olin suunnitellut/toivonut.

Kuvassa ei suinkaan ole koko satsi, vaan vain ne, jotka ovat vielä istuttamatta. Pahvilaatikossa on kammottava megasäkki narsisseja. (Kuuluu sarjaan "mitähän ihmettä oikein ajattelin".) Sain myös istutettua keväällä kompostorin viereen dumppaamani tulppaaninsipulit, jotka nostin daalioiden tieltä penkistä ja jotka minun piti "ihan kohta" siivota johonkin. Ne olivat siis koko kesän siinä pitkällään maassa. Saa nähdä, kukkivatko ne keväällä, mutta osa oli ainakin kasvattanut reippaanlaiset juuret maahan. Tulipahan fiksu olo niitä maasta irti kiskoessa. 😂 Loppujen sipuleiden istutus saa odottaa hieman mukavampaa ilmaa. Tänään on niin hyytävän tuntuinen sää, ettei huvita pihalla kykkiä.

Vaikka ilma on kylmä, pihalla kukkii vielä kuitenkin kaikenlaista.

Tämä jättiverbena on ruukussa ja ostettu keväällä valmiina taimena, mutta myös kukkapenkissä siemenestä kasvaneet ehtivät kukkimaan tänä vuonna. Heitin penkkiin aika myöhään erilaisten kesäkukkaseosten siemeniä ja yllättävän moni lajeista kukki.

Kesällä uuteen kaareen kiipeämään istuttamani tuoksukärhö "Sweet summer love".

Viime kesänä siemenestä kasvattamani kesädaalia "Sunny reggae" on säilynyt näin hyvänä näin pitkään.

 Ainoat auringonkukkanikin ehtivät kukkimaan, joskin sitä piti lokakuulle asti odottaa.

Vuodenkierto: syyskuu

Syyskuu ehti näköjään mennä jo (en oikein tiedä minne), joten hieman jälkijunassa tulee tämä kuukausipostaus. Mutta parempi myöhään jne.

Keväällä istuttamani rusokirsikka oli todella kauniin värinen, nyt se on jo melkein pudottanut lehtensä. Toivottavasti se kukkii ensi keväänä! Myös katsuralla on kaunis syysväri ja putoavat lehdet todellakin tuoksuvat erikoiselle. "Piparkakulle" taisi jossain kuvauksessa lukea. Mielestäni ennemminkin ehkä paahdetulle sokerille, mutta jollekin makealle tosiaan.

Yleisnäkymä on vielä kuitenkin aika vihreä.

Aina välillä tulee sellainen tunne, ettei puutarhassa ole saanut mitään aikaiseksi ja kaikki tapahtuu niin hitaasti. Satuin kuvia siivotessa löytämään melkein samasta paikasta otetun kuvan ihan ensimmäiseltä kesältä eli vuodelta 2017.

Puutarhakaari on sen jälkeen vaihdettu ja se taisi siirtyäkin hieman eri paikkaan. Osa lavoista on jo paikoillaan ja puutarhakalusteet ovat aika lailla samassa paikassa kuin nytkin. Mutta onhan se nyt muuten vähän eri näköinen.

Syystöihin tarttuminen on joka vuosi ollut nihkeää, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Nihkeyden lisäksi hommien aloitus on viivästynyt osaksi myös siksi, että lämpimistä säistä johtuen kesäkukat kukkivat edelleen ja lavoistakaan ei raaski vielä esimerkiksi iloisesti kukkivia kehäkukkia poistaa. Muutama istutushomma pitäisi kuitenkin hoitaa asap.

Pahin ongelma syystöiden suhteen on Hollannin sipulitilauksen hukkuminen ties minne Postin systeemin syövereihin. Olen pistänyt Postille kyselyä, mutta ei sieltä ole edes vastattu mitään. Ärsyttää. Tilaus oli tietenkin aika iso, joten se on myös rahallisesti melkoinen harmitus, ja tietenkin myös siksi, että korvaavien sipulien hankkiminen ei ihan noin vain onnistu. Pidelkää peukkuja, että paketti löytyy ja pääsen sipulien istutushommiin! Se taitaa olla tympeistä syyshommista kaikkein vähiten tympeä, kun samalla voi haaveilla kevään kukkaloistosta.

Vielä saa jännittää muutamaa kasviakin, että ehtivätkö vielä kukkia ennen halloja. Kesällä istutettu tuoksukärhö jo availee nuppujaan ja hyvin myöhäinen syysasterikin näyttää lupaavalta. Ainoat auringonkukkani sen sijaan ovat vielä niin vaiheessa, että niiden suhteen en ihmeitä odota. Puutarhassa pörrää kuitenkin vielä kaikenlaista pölyttäjää, joten olisihan se niidenkin kannalta hyvä, jos mahdollisimman moni kasvi ehtisi kukkia.