Kuisti tyhjenee, kasvihuone ja penkit täyttyvät

Yhtäkkinen lämpeneminen aiheutti aikamoista kiirettä: kasveja piti roudata kuistilta kasvihuoneeseen ja keittiöstä kuistille, sitä mukaa kun kumpaankin tuli tilaa.

Keittiössä ei ole enää yhtään taimia, jee! Kuistilla asuvat toukokuun kylvöt ja vähän kaikenlaista sekalaista sakkia, jolle ei oikein ole vielä tilaa muualla. Vakiasukkaat ei pelargonit mahtuvat jo kuitenkin paremmin.

"Rafaella orange", viime vuoden kylvöjä.

Osa pelargoneistakin pääsi ulos.

Australianvillipelargoni on jo melko kookas.

Kuisti alkaa jo pikkuhiljaa muistuttaa enemmän ihmisasumusta kuin viidakkoa... Kunhan loputkin kasvit pääsevät ulos, kuvan pöydät lähtevät varastoon ja paikalle tulee riipputuoli. Ensin tosin pitää melkoisen reippaalla kädellä SIIVOTA... Bongaa kuvasta kaksi kissaa.😁

Huhtikuun kylvöt menivät vähän keturalleen. Samettikukkia lukuunottamatta kaikki kasvoi vähän niin ja näin, ja kaiken huipuksi joku (epäilen taas pihasuunnittelutiimi Orava & Orava:a...) kaiveli ja ilmeisesti myös söi kaikki tuoksuherneen taimeni! No, uutta siementä vaan purkkiin...

Kasvihuone on ääriään myöten täynnä chilejä ja onnettoman honteloita tomaatteja, jotka kaipailisivat kipeästi isompia astioita. Tomaatit ovat menossa ulos kasvatussäkkeihin, mutta en ole vielä uskaltanut niitä ulos laittaa. Koska siihen ei todennäköisesti kuitenkaan mene kovin pitkää aikaa, en ole myöskään jaksanut vaihtaa niitä uusin purkkeihin. Toivottavasti pärjäävät nyt hetken vielä.

Daaliat menivät jo ulos penkkeihin. Jälkimmäiselle satsille tuli niin lyhyt esikasvatusaika, että saman tien olisin voinut laittaa ne suoraan ulos, mutta ei voinut tietää. Eipä siitä kauaa ole, kun öisin oli niin kylmä, että suojailin arimpia puitakin harsoilla.

Daaliat saivat ihan oman penkkinsä. Mies rakensi pihalle pienen terassin ja ihan itse ehdotti, että sen edessä voisi olla kukkalaatikko tai -penkki. Loistoidea! Penkkiin ei tule perennan perennaa, jotta saan ihan rauhassa kaivella daaliat ja muut talveksi nostettavat pelkäämättä vahingoittavani perennojen juuria, kukkasipuleita tai siementaimia.

Penkki ei vielä näytä miltään, mutta on toivon mukaan myöhemmin kesällä upea. Daalioiden lisäksi penkissä on mm. ruostekukkaa ja jättiverbenaa. Terassillekin on tulossa lisää kukkia myöhemmin.

 

Syksyllä istutetun hubeinpihlajan juurelle laitoin metsätulppaaneja ja Narcissus bulbocodium -narsisseja, joiden suomenkielinen nimi on näköjään virvanarsissi. Hauskoja, laitan näitä jatkossa lisääkin!

Kukka- ja luontoretkellä

Lieväksi hämmästyksekseni mies suostui lähtemään kanssani reissulle Gullö Gårdin Kukkalaaksoon. Kukkalaaksossa on netin mukaan noin 35 000 narsissia istutettuna metsässä kulkevan, muutaman sadan metrin mittaisen reitin varrelle. Kukkalaakso on avoinna vain pari viikkoa vuosittain, tietenkin narsissien kukinta-aikaan.

Narsissit ovat hyvin laajoina istutusalueina, jolloin efekti on todella vaikuttava. Kuvista se ei välity ollenkaan samalla tavalla, mutta mielessään voi kuvitella, miltä keskellä metsää oleva keltainen tai valkoinen narssissipelto näyttää. Paikalla oli väkeä todella paljon, mikä ei tietenkään sinänsä ollut yllättävää, koska oli aurinkoinen sunnuntaipäivä. Mutta ottaen huomioon, että paikka on melkoisen keskellä ei-mitään, kapean ja mutkaisen tien päässä, niin aika hassulta tuntui ajella sinne monen auton letkassa. Mies räpläsi navigaattoria, vaikka sanoin sen olevan turhaa. Olisimme voineet vain seurata muita autoja.

Lajikkeita on netin mukaan 20, kaikki eivät varmaan kuki samaan aikaan.

Ylämaan karjaa tuli kuvattua melkein yhtä paljon kuin narsisseja.

Aikaa olisi voinut viettää paikassa enemmänkin (etenkin, koska siellä oli myös kiva kahvila), mutta päätimme tehdä muille tilaa ja jatkaa eteenpäin. Samalla reissulla kävimme myös Hangossa kiertämässä Tulliniemen luontopolun. Tai "kiertämässä" on vähän väärä sana, polku on ennemminkin tyyppiä "sinne ja takaisin". Polun rannanpuoli on kaunis, mutta toisella puolella on autoja täynnä oleva satama-alue, mikä hieman häiritsi illuusiota luonnon keskellä olemisesta. Myöhemmin kesällä, puiden lehtien kasvettua täyteen mittaansa automeri ei ehkä samalla tavalla polulle näy.

Polun päässä on Suomen eteläisin kohta. Kotiin päästyä piti heti katsoa, missä on Suomen läntisin ja pohjoisin paikka (itäisimmässäkin tai ainakin hyvin lähellä sitä olemme käyneet). Suomen ääripisteet löytyvät esimerkiksi Wikipediasta.

Tämän etelämmäksi ei Suomessa mantereen puolella pääse.

Kaikenlaiset kiviaiheet viehättävät muutenkin. Olisin toki voinut kuvatessa katsoa, että horisontti olisi tullut suoraan...

Parasta puutarhassa just nyt

Puutarhan kuvaaminen ja blogin päivittäminen on jäänyt viime aikoina vähän vähemmälle, syistä lisää päivityksen loppupuolella. Nyt kävin kuitenkin ulkoiluttamassa kameraa, ettei esimerkiksi tulppaanien kukinta ehdi mennä kokonaan ohi.

Tulppaanit

Koska en ole mikään istutus- tai ylipäätään minkään suunnitelmien tekijä, en tietenkään kirjoittanut mihinkään ylös mitä lajikkeita laitoin minnekin. Eipä sillä muuten väliä, mutta erityisen ihania tietäisi tilata uudestaankin.

Pikkutulppaanit ehtivät jo kukkia, parvitulppaaneja lukuunottamatta. Isommista ihan peruskeltaisia (oletettavasti "Apeldoorn") olen kylvänyt näköjään melkoisen reippaasti ympäriinsä. Varmaan ostin jonkun ison säkin niitä. Niiden lisäksi näköjään viime syksynä on ollut mieltymys oransseihin ja punakeltaisiin, linjakkaisiin kaunottariin. Nam.

Kukkivat (ja muuten kauniit) puut

Meillä on pihan nurkassa iso kirsikkapuu, joka oli pihassa jo tänne muuttaessamme. Kirsikat on happamia ja menevät lintujen suuhun ennen kuin niitä ehtii edes ajatella, mutta se on ihan se ja sama, koska puu on aivan järisyttävän kaunis kukkiessaan.

Ihanista japaninvaahteroista kaikista ihanin on tämä syksyn alennusmyynneistä pelastettu "Orange Dream". Tiesin, että sillä on kaunis syysväri, mutta upea kevätväri tuli yllätyksenä. Melkein en kestä, niin ihana se on!

Seuraavaksi tulossa...

Narsissit ovat vasta nousemassa, toivottavasti niitä tulee reippaasti. "Actae" on suosikkini, muistuttaa mummon puutarhasta.

Tämä ei ole "Actae", vaan näköjään joku valkoinen torvinarsissi, jollaisia en muistanut laittaneeni.

Vuokkopionissa on iso nuppu!

Viimeiset kylvöt tehty

Taimien kanssa alkaa mennä pikkuhiljaa hermo, ovat honteloita ja kirvoja täynnä. Toivon kovasti, että ne pystyy viemään pian ulos. Tai siis kasvihuoneeseen ensin, kunhan sieltä saa ulos siellä nyt olevat perunat, mansikat ja syyssyrikät. Sain raivattua kuistille sen verran tilaa, että sinne meni osa tomaateista ja chileistä, jolloin keittiöön taas tuli tilaa uusille, niille vihoviimeisille, kylvöille. Vikassa erässä multiin meni kesäkurpitsaa, myskikurpitsaa, papua ("Blauhilde"), auringonkukkia ja köynnöskrassia. Siemeniä jäi kylvämättäkin, saatan osan kukista heittää suorakylvönä ulos tai säästän siemenet suosiolla ensi vuoteen. Ei pihaankaan kuitenkaan kaikkea mahdu.

Kuistilla on hienoinen viidakko... Huomatkaa kissan paheksuva ilme, lisää tilaa makoiluun kaivataan!

Pelargonium panduriforme kukkii

Muu kasvavaa...

Kasvien lisäksi meillä kasvaa pikkuisia kissoja, mikä on ollut yksi syy puutarhahommien vähille jäämiseen. Pennuista voi halutessaan lukea enemmän kissablogin puolelta. 😊