sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Vuodenkierto: helmikuu

Kuvan voisi väittää olevan #fakenews, tältä pihalla näytti nimittäin vain muutaman päivän ajan. Mutta todistettavasti täälläkin on siis ollut lunta edes jonkun verran, edes hetken. Niin kuin talvella kuuluisikin olla. Nyt maisema on taas tyystin eri näköinen. Kukkaa pukkaa penkeistä.

Talventähtien ja aikaisimpien krookusten tarkoitus on nousta samoihin aikoihin kun pörriäiset heräilevät horroksesta. Tähän aikaan kukkiessaan niistä ei ole mitään iloa pörriäisille, mutta toivottavasti jotain muuta kukkii siihen aikaan, kun ne ilmaantuvat maisemiin. Tivottavasti hyönteiset malttavat sentään odottaa rauhassa ilmojen lämpemistä! Ja katsokaa nyt, miten isoja tulppaaninalkuja! Helmikuussa.

Alppikärhössä on isot silmut ja kiurunkaunnus kasvaa iloisen vihreänä.
 

Aika hämmentävää kyllä. Yleensä kuljen innostuneena katsomassa, mitä puutarhassa on noussut maanpinnalle edellisen kierroksen jälkeen. Nyt näistä ei oikein osaa innostua, lähinnä huolettaa, että mitä kimalaiset syövät herättyään ja mitä "normaalin" kevään aikaan kukkii vai kukkiiko mitään. Kovista pakkasista ei ilmeisesti enää tarvitse olla huolissaan, niitä tuskin tulee ollenkaan.

Voitaneen sanoa, että syyssyrikkä on selvinnyt "talvesta". Siinä on ollut vihreitä lehtiä syksystä asti.

Sisätiloissa sen sijaan voi hyvillä mielin iloita kasvunmerkeistä. Kelloköynnöksen ostosiemenistä iti neljä (en muista montako laitoin, ehkä kuusi). Laitoin myös puutarhasta keräämiäni siemeniä multiin. Ne eivät ole ainakaan vielä itäneet, mutta en ole vielä luovuttanut niiden suhteen.

Chilit ja paprikat ovat myös hyvällä alulla. Muuten ei vielä olekaan kasvamassa muuta kuin pikkuruisia orvokintaimia. Jos kevät etenee tällaista vauhtia, pitänee pistää esikasvatuksetkin pian oikein kunnolla käyntiin.

Kuistilla pari kesän ulkona viettänyt ritarinkukkaa päätti ruveta työntämään nuppua. En muistanut niitä viedä pimeään ollenkaan, mutta eipä se näköjään haitannut. En ole aiemmin saanut ritarinkukkia kukkimaan uudestaan, joten tämä oli kiva yllätys!

Pelargonitkin alkavat heräillä. Ne pitäisi leikelläkin, mieluummin ennen kuin ne ovat täynnä nuppuja, koska sitten en ainakaan sitä raaski tehdä. En oikein muutenkaan meinaa hennoa niitä saksia.

4 kommenttia:

  1. Reippaita taimia! Toivotaan, että ”normaalin” kevään ajankohtaankin olisi vielä kukkijoita pörriäisille ja meille itselle iloksi. Hyvää laskiaissunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän siellä jotain kuki pörriäisaikaankin! Hyvää laskiaistiistaita! :)

      Poista
  2. Siellä on niin keväistä jo! Uskon, että pörriäisillekin riittää syötävää sitten kun heräilevät. Eihän niiden tarvitse krookuksista ensimmäisiä aterioitaan saada, jotain muuta on varmasti silloin kukassa. Ja voihan se olla, että kevät jatkuu niin koleana sinne huhtikuulle saakka, ettei kasvukausi ole varsinaisesti sen aikaisemmassa kuin normaalina vuotena. Kuka näistä säistä voi etukäteen tietää? Minun viimevuotinen amaryllikseni päätti vetää minikokoiset lehdenalkunsakin pois ja jatkoi uniaan. Jos ei kevääseen mennessä näytä uutta elonmerkkiä, viskaan sen kompostikasaan ja unohdan sinne :D Mukavaa laskiaissunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on kyllä totta. Se, että kasvukausi alkaisi oikeasti vasta oikeaan aikaan, olisi kyllä paras vaihtoehto. Sen lisäksi, että aikaisista kukkijoista ei oikein osaa väärään aikaan ilahtua, eivät ne myöskään ole niin hienoja kuin oikeaan aikaan. En ole nähnyt ainakaan vielä yhtään kukkaa avoimena, jouluruusuja toki lukuunottamatta.

      Mukavaa laskiaistiistaita! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, niitä on aina kiva lukea!