Pelargonien kesän alku

Kun olin (viimein!!) saanut kuistilta ulos kaikki siellä talvehtineet kasvit, daaliat, kuistille pikkuhiljaa keittiöstä siirtyneet taimet ja kaiken tämän tasoina olleet pöydät, oli kuisti aika kaamean näköinen. Kuivuneita lehtiä, tippunutta multaa, kaikenlaista likaa. En tiedä olisinko itse saanut vieläkään aloitettua siivousta, mutta onneksi mieheni on rivakka toiminnan ihminen ja siivosi kuistin sen kummempia miettimättä. 

Kuistille jäivät melkoisen isoksi kasvanut aitoviikuna ja keittiöstä kuistille muuttanut avokado, jotka molemmat saivat isommat ruukut. Avokado on melkein yhden kuistin seinän levyinen ja korkuinen, joten en toisaalta oikein ymmärrä miten se on mahtunut olemaan keittiön ikkunalla, mutta toisaalta ymmärrän nyt paremmin, miksi keittiö tuntui hieman pimeältä...

Mårbacka asuu keittiön ikkunalla. Sillä on nyt uusi, isompi ruukku ja enemmän tilaa, molemmat siltä avokadon roikaleelta vapautuneita.

Kuistin vakioasukkaita ovat pelargonit, jotka asuvat siellä ympäri vuoden. Kesäksi ulos rahtaan vain ns. markettipelargonit, eli kesäkukiksi ostetut, usein nimettömät lajikkeet. Koristearvoltaanhan ne ovat monesti erikoispelargoneja parempia, mutta niiden kanssa ei kauheasti harmita, jos vahingossa jäävät pakkaseen syksyllä tai menevät sateisena kesänä pilalle.

Kuistin yksi nurkka kuvassa, sen alla esittelyssä muutama nyt kukkiva pelargoni lähikuvin. Suuri osa kukkii vasta myöhemmin kesällä. Pidän kuistilla talvella lisävaloja, joten pelargonit kasvavat ja jotkut jopa kukkivat myös talvella, mutta ovat kasvumuodoltaan aika pitkiä ja honteloita. Tänä keväänä sain aikaiseksi leikata ne ennen kuin rupesivat kunnolla kukkimaan, joten ovat nyt pikkasen paremman mallisia. Osa on edelleen ihme honkkeleita, mutta olkoot.

Ehdoton suosikkini on "Einan pelakuu". Ensinnäkin se on kaunis ja kiitollinen kukkija, ja toisekseen sehän on melkein nimikkokukkani!

"Ruotsin mummo" (kuvassa alla) on myös kaunis, ja kuka voisi ylipäätään vastustaa kukkaa, jonka nimi on Ruotsin mummo? Perinnepelargonien nimet ovat monesti joko hauskoja tai hellyyttäviä tai molempia, ja jotain lajikkeita olen ostanut suurelta osin nimen takia. Sellainen on esimerkiksi "Mums mums", joka ei valitettavasti kuki vielä.

"Vectis snow" on tähtipelargoni.

 "Raffaello orange" on siemenestä kasvatettu, suurin osa pelargoneista on hankittu pistokkaina. Todella kirkkaan värinen.

Tämä tuoksupelargoni tuoksuu männyltä! Tuoksupelargonien juju on tietenkin tuoksuvissa lehdissä, mutta ne myös kukkivat, jos sille päälle sattuvat. Kukat ovat vaatimattomat, mutta kauniit.

Tämän ruusunnuppupelargonian olen joko hankkinut nimettömänä tai hukannut sen nimilapun. Erittäin viehättävä yhtä kaikki!

Jos pelargonit kiinnostavat, kannattaa tutustuminen lajikkeisiin ja pelargoneihin ylipäätään aloittaa vaikkapa Pelargoniyhdistyksen tai Pelargonitaivaan sivuilta! 😀