lauantai 31. lokakuuta 2020

Vuodenkierto: lokakuu

Ihan uskomatonta, että huomenna on marraskuu! Ensinnäkin siksi, että tänä vuonna aika on mennyt yhtä aikaa jotenkin sekä hitaasti että nopeasti. Toisekseen siksi, että ulkona näyttää hädin tuskin lokakuulta. Puiden lehdet ovat sentään jo kellastuneet, mutta suurin osa on edelleen puissa.

Kaikki kukkasipulit ovat nyt maassa, toivottavasti eivät lähde ennen aikojaan kasvamaan. Lavatarhan lavoista puolet eli kaksi on kunnostettu ja valmiina talviteloille. Toiseen istutin talvivalkosipulit. Niiden kanssa olisi ehkä säiden puolesta ollut hyvä vielä odottaa, mutta pakko saada hommia pikkuhiljaa eteenpäin tai jäävät kokonaan tekemättä.

Kuriilienkirsikalla on kaunis syysväri.

Sadosta maassa on vielä muutamat perunat ja maa-artisokat, joiden varret ovat vielä iloisen vihreitä. Kaikki muu taitaakin jo olla korjattu, kun toisesta talvikunnostetusta lavasta nostin surkean pienet, mutta iloisen väriset porkkanat. Kasvihuoneen chilit ovat edelleen kasvihuoneessa. Lämpötilan puolesta pärjäävät siellä, mutta valohan niiltä alkaa loppua. Pitää yrittää huomenna miettiä saisiko niistä osan sisälle kypsyttämään satoa.

Tein tänään ruuaksi thaikeittoa, johon tuli oman pihan sadosta chili, paprika, porkkana, pavut ja kesäkurpitsa. Jotenkin tosi kiva fiilis saada syömäkelpoista ruokaa omasta maasta!

Jotain vielä kukkiikin, kuten syysasterit, jotka ehtivät ensimmäistä kertaa kukkaan. Keltainen syyssyrikkä ja tuoksukärhö kukkivat vielä täyttä häkää ja punahatussakin on vielä jokunen sitkeä kukka.

Mukavaa pyhäinpäivää! 🎃

10 kommenttia:

  1. Ei kyllä yhtään tunnu siltä, että marraskuu alkaisi. Liian lämmintä. Jospa se tästä pian kylmenisi ja sateet tulisivat lumena eivätkä vetenä. Minun syyssyrikkäni ei enää kuki, mutta iloisen vihreänä se vielä porskuttaa. En ole raskinut edes kaivaa sitä ylös maasta, nauttikoon ulkoilmasta niin pitkään kun säät sallivat. Mukavaa pyhäinpäivän iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan tunnu ja nythän luvattiin vielä lämpimämpää!

      Minulla ei ole syriköille talvettamistilaa, joten joutuvat pärjämään ulkona. Lila on ollut maassa jo pari talvea, mutta saa nähdä miten tulevana talvena käy.

      Poista
  2. Valon vähyydestä tosiaan huomaa, että marraskuu on alkamassa. Vajaat 2 kk pimeneekin vielä😬 Vaan marraskuu on ihana askartelukuukausi ja olen pitänyt sitä teemana marraskuulle jo monta vuotta. Huomenna voisi jo aloitella💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pimeydestä kyllä huomaa talven lähestymisen, jos ei säästä. Lume puute oikein korostaa ankeutta, viime talvi olikin tosi ankea. Toivottavasti nyt saataisiin lunta eteläänkin.

      Askartelu onkin kivaa hommaa! Itse teen joulukortit usein itse, jos vain keksin jonkun kivan idean. Muuten harrastan vuoden ympäri neulomista.

      Poista
  3. Ei todellakaan tunnu marraskuulta tai lähestyvältä talvelta. Pikemminkin syyskuussa voisi kuvitella elettävän. No, ehkä se tästä hissukseen talveksi muuttuu ja sitä myöten voimme ryhtyä odottamaan kevättä.
    Mukavaa sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan niin! Itse olisin jo valmis pistämään puutarhan talviteloille, mutta pitää odotella, että puutarhakin on siihen valmis.

      Kiitos ja mukavaa viikkoa sinulle! :)

      Poista
  4. Ei tosiaan uskoisi, että on jo marraskuu. Ensi viikolle on tännepäin luvattu jo viileämpää, joten ehkäpä se talvi sieltä vähitellen tulee. Tunnelmallista marraskuuta!

    VastaaPoista
  5. Haastoin sinut ruusuhaasteeseen. En yhtään muista, oletko sen enempä ruusuihminen kuin minäkään, mmutta muistaakkseni sinulla olisi ainakin yksi ruusu enemmän kuin itselläni :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, kiitos! :) En varsinaisesti ole ruusuihminen, mutta tietenkin niitä siitä huolimatta puutarhassa on. :D

      Poista

Kiitos kommentistasi, niitä on aina kiva lukea!