No nyt on lunta!

Ymmärrettävästi ihan kaikkia ei "lumi-inferno" ole miellyttänyt, mutta itse olen ollut viime päivät aivan onnessani! Viikonloppuna kahlasin metsässä kameran kanssa kauniita näkymiä taivastellen. Suoraan sanottuna olin jo melkein unohtanut, miten ihanalta luminen talvi näyttää.

Lunta ehti sopivasti tulla kunnolla juuri ennen pakkasen kiristymistä, joten puutarhan kasvit olivat lumipeitteen suojassa. Saa silti keväällä jännätä, lähtevätkö kaikki herkimmät kasvuun vai eivät. Viime talvi oli niin leuto, ettei sen puolesta tarvinnut huolehtia. Tosin leutona talvena taas talvimärkyys muodostuu ongelmaksi.

Jouluruusuista en ole yhtään huolissani, ne ovat sitkeitä sissejä!

Jäljistä päätelle puutarhassa on pomppinut paljon pupuja. Pensasmustikat ja japaninvaahterat, joiden ainakin tiedän pupuille maistuvan, ovat verkon suojissa. Saa nähdä onko joku uusi herkku jäänyt suojaamatta. Aina ei voi oikein tietää, mikä kaikki rusakoille ja muille maistuu ja mikä ei.

Pikkuruisella kurilienkirsikalla on runkosuoja. Lunta on tosin tullut niin paljon, että kohta se jää matalaksi.

Ihanan valkoista!

Kasvihuoneen seiniin on muodostunut jäätaidetta.

Kissat eivät ole sen kummemmin lumesta kuin pakkasestakaan erityisen riemuissaan. Välillä on pitänyt kuitenkin päästä ulos tarkistamaan, että olisiko kesä mahdollisesti jo sillä aikaa tullut.

Mustarastaita on kerääntynyt puutarhaan viime päivinä paljon. Parhaimmillaan koiraita saattaa olla viisi tai kuusikin. Päätin tänä vuonna osallistua BirdLife Suomen 100 lintulajia -haasteeseen. Mustarastas oli ihan ensimmäisiä lajeja sini- ja talitiaisen jälkeen. Tänään listalle tuli laji numero 18, urpiainen. En tiedä mahdanko päästä sataan lajiin asti, mutta hauska joka tapauksessa osallistua! Ihan eri tavalla tulee metsäreissullakin kuunneltua lintujen ääniä. Aivan vuoden alussa kuulin lehtopöllön huhuilua! Muita jonkinlaisia ylpeydenaiheita listallani ovat varpushaukka ja puukiipijä. Eivät toki mitään harvinaisuuksia ole, mutta eivät myöskään ihan jokapäiväisiä havaintoja.

Pikkuhiljaa kai pitäisi innostua kylvöhommistakin, mutta koska ulkona nyt kerrankin on oikean talven näköistä, ei oikein ole mieli vielä kevättunnelmissa. Ensimmäisen siementilauksen kuitenkin pistin jo menemään. Nettituttu vinkkasi Siementarha-kaupasta, ja sieltä löytyikin mm. hauskoja tomaattilajikkeita (Evakko ja Savitaipale). Chilejä en taida tänä vuonna laittaa ollenkaan (no, en tässä vaiheessa mene mitään vannomaan...), koska viime kesän kasveja on kuisti pullollaan. Tuskin ne kaikki kesään selviävät, mutta varmasti muutama kuitenkin. Kasvihuoneen voisi ehkä käyttää tänä kesänä johonkin järkevämpään kuin chiliviidakkoon...

Pihakoivu on kaunis mihin tahansa vuodenaikaan.