Eläimille ruokaa ja suojaa puutarhassa, osa: keinopesät

Jos et ole vielä törmännyt Miljoona ötökkätekoa -haasteeseen, kannattaa tutustua! Jyrkänpesän hunaja haastoi Facebook-sivullaan ihmisiä osallistumaan #miljoonaotokkatekoa -tempaukseen. Tarkoituksena on levittää tietoa hyönteisten olemassaolon tärkeydestä ja jaksaa vinkkejä siitä, miten hyönteisten elinmahdollisuuksia esimerkiksi omassa pihassa voi parantaa pienillä teoilla. 

Aiheesta kiinnostuneet omavaraisbloggaajat tekivät haasteesta yhteispostauksen, jossa mukana oli useita bloggaajia. Esimerkiksi Sarin puutarhat -blogin postauksen lopusta löytyy linkit kaikkien mukanaolleiden bloggaajien postauksiin. Haasteen heittämisen jälkeen puutarhablogeissa on näkynyt ilahduttavan paljon ötökkäpostauksia, joita olen innolla lukenut. 

Tartun itsekin haasteeseen kunnolla myöhemmin, mutta tässä aluksi höpinää hyönteishotelleista ja linnunpöntöistä.

Luonnonmukaiset pesä- ja suojapaikat ovat lähes poikkeuksetta eläimille parempia kuin keinotekoiset. Esimerkiksi puunkolossa olevalla linnunpesällä on paremmat kosteus- ja lämpöolot kuin laudasta valmistetusta pöntössä sijaitsevalla pesällä. Kaupunkiolosuhteissa luontaisten pesäpaikkojen tarjoaminen etenkin kolopesijälinnuille on kuitenkin hieman haastavaa, joten keinopesät ovat seuraavaksi paras vaihtoehto. Kätevä nikkaroi pöntöt itse, vähemmän kätevä (kuten minä) voi joko ulkoistaa homman kätevämmälle tutulle tai ostaa pöntöt valmiina.

Linnunpöntöt kannattaa ripustaa tarjolle jo syksyllä, sillä täällä talvehtivat linnut, kuten tali- ja sinitiaiset, käyttävät niitä talvella yöpymispaikkoinaan. Jos pönttöjä ei tullut laittaneeksi esille syksyllä, kannattaa ne laittaa nyt, koska tiaiset ja pikkuvarpuset aloittavat pönttöjen tarkistuksen ja reviirien varaamisen hyvissä ajoin. Muuttolinnuille, kuten kirjosiepoille voi halutessaan laittaa omia pönttöjä niiden saapuessa, tai varata niille jonkun tiaispöntön tukkimalla aukon toistaiseksi. Itse en ole raaskinut pönttöjä tukkia.

Omissa pöntöissämme on pesinyt sini- ja talitiaisten lisäksi toistaiseksi vain pikkuvarpusia, vaikka pönttöjä olisi tarjolla myös kottaraisille ja leppälinnuille. Kottaraiselle tarkoitetussa pöntössä on kyllä pesinyt tiaisia. Esimerkiksi västäräkille tai harmaasiepolle sopii alaolevan tyyppinen pönttö. Pöntön ei tietenkään tarvitse olla näin koristeellinen, mutta onhan se söpö. Nähtäväksi jää, onko se lintujen mielestä käyttökelpoinen.

 

Ensi kesänä haluan saada jonnekin myös lepakkopöntön, näin nimittäin viime kesänä ensimmäistä kertaa täällä lepakon. Lepakot eivät pesi pöntöissä, vaan käyttävät niitä päivällä nukkumiseen. Niitä ei tästä syystä tarvitse linnunpöntöistä poiketen mitenkään putsailla.

Hyönteishotelleja voi myös askarrella itse tai hankkia vaikkapa puutarhaliikkeestä valmiina. Tavallisimpia ovat erilaisia koloja tai putkia sisältävä hotellit, jotka on tarkoitettu erakkomehiläisille. Erakkomehiläiset ovat pieniä villimehiläisiä, jotka tarhamehiläisistä ja kimalaisista poiketen pesivät yksikseen tai pienissä yhteiskunnissa joko maassa tai erilaisissa koloissa. Erakkomehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä.

Vanha puutalomme on itsessään iso hyönteishotelli. Keväällä oven vieressä käy kova kuhina, kun erakkomehiläiset valtaavat laudankoloja. Joku kylään tulija on joskus säikähtänyt oven ympärillä pyöriviä "ampiaisia", mutta se on turhaa. Erakkomehiläiset eivät ole aggressiivisia eivätkä pistä. Laudankoloista huolimatta laitan esille myös hotelleja, että kaikille varmasti riittää pesäpaikkoja. Toisekseen hotellit ovat mielestäni hauskannäköisiä ja niiden avulla on helppo seurailla ötököiden elämää.

Tukitut huoneet ovat varattuja.

Monissa kaupallisissa hotelleissa on täkäkäisten lajien tarpeisiin nähden liian isot kolot. Onkin hyvä laittaa tarjolle monenkokoista "huonetta" ja tarkkailla millaiset ovat eniten käytössä. Joskus mehiläisillä on vähän yllättäväkin maku. Viime kesänä koiranputken kuivista varsinipuista itse tekemäni hotellit olivat aivan tyhjillään, mutta kaupallisissa hotelleissa isoinen huoneineen väkeä piisasi. Liekö sijainti ollut parempi.

Ensi kesänä kokeiluun pääsee "Englannista saakka tilattu reikäinen tiiliskivi" (sanoi mies), eli Green&Blue:n Bee block (kuva alla). Harkossa on erikokoisia koloja, mukana myös hyvin pieniä, joten pikkuruisillekin erakkomehiläisille pitäisi olla siinä sopivia paikkoja. Harkko on betonia, josta suurin osa on kierrätysmateriaalia, joten sen pitäisi olla ainakin kestävä. Harkko pysyy ilman tukea pystyssä, joten sitä ei tarvitse kiinnittää seinään, jos sopiva paikka löytyy muutenkin. Itse ajattelin laittaa sen ainakin aluksi rappusten yläpäähän seinän viereen, jos sinne vaan jää aurinkopaikka kaikkien kukkaruukkujen sekaan. Siitä sitä voi sitten tarvittaessa siirrellä.