torstai 31. tammikuuta 2019

Ensimmäiset kylvömokat

Ensimmäisten kylvöjen myötä olen ehtinyt tehdä jo myös ensimmäiset kylvömokat. Tekevälle sattuu, eikö? Ei mitään erityisen vakavaa, pientä säätöä vaan...

Moka 1:
Pelastin jostain kaupan alekorista chilin kylvöpakkauksen, jossa oli kahta lajiketta. Koska lajikkeet oli merkitty pakkaukseen, en tietenkään merkinnyt niitä muuten. Virhe, virhe... Postin jossain välissä astian aluosan saadakseni pakkauksen mahtumaan minikasvihuoneeseen huomaamatta, että nimet lukivat nimenomaan siinä. Nyt en enää tiedä, kummalla puolella oli kumpaa. No, lajikkeet (Golden cayenne ja Furajido) tekevät erivärisiä hedelmiä, joten jos siihen vaiheeseen päästään, ne on helppo erottaa toisistaan.


Koulin isoimmat, jo hieman honteloiksi ehtineet taimet ja jätin loput odottelemaan. Järkevintä olisi vamaan heittää huonoimmat menemään, mutta en millään raaskisi. Kasvamassa on kuitenkin neljää muutakin lajiketta (joo, se on ihan liikaa ja ei, en todellakaan tiedä mihin ne mahtuvat...), joten karsinta olisi paikallaan. Muut lajikkeet ovat Black'n'red, Piriz, Rocoto ja Amashito wild. Kaksi viimeksi mainittua olivat odotetusti todella hitaita itämään ja vasta nyt kurkistelevat mullasta. Taisin laittaa kaikki jo ennen vuodenvaihdetta maahan.

Moka 2 (ei oma):
Nuorin kissamme (jonka nimi on btw Silmu, sama kissa kurkistelee chilejä aiemmassa kuvassa) tiputti orvokkiastian hyllyltä maahan. En ollut kotona, mies oli parhaansa mukaan kaapinut lattialta mullat takaisin purkkiin. Epäilin osan siemenistä hukkuneen prosessissa ja loppujen joutuneet astian pohjalle liian syvälle ja koko orvokkiviljelmän menneen näin ollen hukkaan. Kylvöt asuvat katonrajassa nimenomaan siksi, etteivät kissat tiputtelisi purkkeja, mutta tämän apinan oli sitten ollut pakko kokeilla sinne hyppäämistä. Ei ole (kop kop) kokeillut toiste, ei tainnut arvostaa multasuihkun saamista päälleen... 😆

Lajikkeen nimi on Cats orange, nimi lienee ollut enne. Kaikista epäilyksistä huolimatta pikkuruiset orvokit puskevat maasta reippaasti.

Moka 3:
Muutama jättiverbenan siemen ehti itää ennen kuin kerkesin tuikata astian kylmään. Siirsin pienenpienet taimet toiseen astiaan ja loppuhöskän tungin jääkaappiin. Tiedä itääkö sieltä enää lisää taimia, mutta kokeilu ei maksa vaivaa.

Moka 4:
Klassinen virhe. "Pistänpä koko pussin siemenet ruukkuun, kun ei nämä kuitenkaan kaikki idä." Itiväthän ne, kysessä on pelargoni Black velvet. Onneksi pussissa ei ollut tämän enempää siemeniä... Nämäkin pitää kohta koulia, ts. tilaa loppuu kohta kesken ennen aikojaan. Hillitsee ainakin himoja tehdä lisäkyvöjä? Tai sitten ei...

2 kommenttia:

  1. No, sanoisin, että ihan onnekkaita mokia kuitenkin. Pienistä virheistä kun aina oppii tulevia kylvöjä ajatellen. Onneksi orvokitkin lähtivät keikauksesta huolimatta kasvamaan ja pelargonian taimet ovat tosi tanakoita ja elinvoimaisia.
    Minulla kaikki siemenkylvöt vielä odottavat. Ainoastaan kelloköynnöksen siemenet pääsevät multaan aivan lähipäivien aikana.
    Mukavaa helmikuuta ja antoisia ja mielenkiintoisia hetkiä taimikasvavatuksien parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ja eipä nämä nyt niin vakavia hommia kuitenkaan ole! Kiitoksia ja kiitos samoin! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, niitä on aina kiva lukea!