Tadaa, kelloköynnöksessä on ihan kukan näköinen kukka! Tai itse asiassa kaksi, mutta toinen oli valokuvausmielessä vielä hankalammassa paikassa kuin tämä. Köynnös kasvaa puutarhakaaressa ja peittää oman puolensa lisäksi jo toistakin puolta.
Kaaren toisella puolella on monivuotisia köynnöksiä (alppikärhö "Helsinborg" ja Lidlistä ostettu mysteeriruusu), joilla kestää hieman pidempään tulla näyttäviksi kaarikasveiksi. Olen miettinyt, että istuttaisin toisellekin puolelle jotain monivuotista, mutta toisaalta on kiva, että myös isoksi kasvaville, yksivuotisillekin köynnöksille on joku paikka. Laatikossa kasvaa kelloköynnöksen lisäksi myös jättiverbena. Olen positiivisesti yllättynyt, että ovat pärjänneet siinä yhdessä, vaikka laatikko on niille molemmille vähän pieni. Viime vuonna siinä taisi olla hyasinttipapu jättiverbenan kaverina, hyvin niilläkin kyllä meni.
Kelloköynöksessä on nuppuja reilusti lisääkin. Näköjään nupuilla kestää melkoisen kauan saada väriä, joten hieman epäilytti, mahtavatko ne jäädäkin vihreiksi.
Kasvatan tätä varmasti jatkossakin, oli kyllä vaivan arvoista! Tai en tiedä oliko siitä nyt sen kummemmin muuta vaivaa kuin se, että kasvatus piti aloittaa melko aikaisin ja siitä johtuen piti tuskailla, että mihin isoiksi kasvavat ja joka paikkaan tarttuvat taimet mahtuvat. Tämän isoimman lisäksi minulla on kaksi pienemmäksi jäänyttä, joista niistäkin toinen on jo melkoisen rehevä. Siinä on myös pienenpieniä nuppuja, mutta saa nähdä ehtivätkö ne kukiksi asti.
Muitakin yllättäviä kukkijoita puutarhasta löytyy. Kasvatinkohan latva-artisokkaa siemenistä peräti kaksi vuotta sitten? Taisi se niin olla. Juurakko on talvehtinut kuistilla kaksi talvea. Ekana kesänä taimet eivät kasvaneet oikein mihinkään, se oli 2017 eli tosi kylmä kesä. Viime vuonna istutin (typerästi) juurakon maa-artisokkien kanssa samaan lavaan. Maa-artisokista tuli aivan valtavia ja latva-artisokkaparka jäi pieneksi.
Nytkin se on vähän ahtaalla, kaverina kun on kesäkurpitsa, jonka piti olla köynnöstävä ja kasvaa ylöspäin, mutta eipä se mitään halunnut köynnöstää. Rehevästä naapurista ja kirvainvaasiosta huolimatta latva-artisokka on reippaasti punnertanut kaksi pientä nuppua!
Kirvoja olen suihkutellut vesiletkulla, mikä on hieman turhauttavaa hommaa, koska seuraavalla kerralla niitä on vähintäänkin sama määrä. Mutta pikkuhiljaa ne tuntuvat vähenevän ja ainakin nuput ovat säästyneet. Ensi vuonna täytyy muistaa laittaa artisokka jonnekin yksikseen.
Kanna. En erityisemmin edes pidä kannoista, mutta sain viime vuonna jonkun sipulitilauksen mukana lahjaksi kannan juurakon ja sehän oli oikeastaan aika hauska. Kukkia se ei ehtinyt, mutta lehdet olivat kauniin rehevät. Vähän kuin banaanilla. Luin sittemmin jostain puutarhalehdestä jutun kannaharrastajasta, joka aloittelee niiden kasvatuksen jo vuodenvaihteessa, että ehtivät kesällä kukkia.
Toin siis oman juurakkonikin olohuoneen nurkkaan kasvivalon alle jo joulun jälkeen. Siitä kasvoi mahdottoman iso viherkasvi, joka ei enää meinannut pysyä pystyssä siinä vaiheessa, kun olisi ollut ulosviennin aika. Katkoin siitä katkeilevat varret kokonaan, olkoon mokona! Tässä välissä olin ehtinyt poimia juurakko-ostoksilla mukaan pari pienempikokoista kannaa, jotka tyrkkäsin ruukkuihin varmaan samoihin aikoihin daalioiden kanssa, eli ehkä huhtikuussa. Niistä toinen kukkii nyt!
Tällä on tummat lehdet. Toinen on vihreälehtinen ja kukat ovat muistaakseni keltaiset, mutta se ei näytä edes suunnittelevan kukkimista. Molemmilla on korkeutta vain ehkä metrin verran, joten pysyvät nätisti pystyssä.
Toissakesänä minulla oli ruukuissa kärhöjä, jotka eivät oikein viihtyneet (koska kylmä kesä) ja saivat härmääkin. Istutin juurakot kuitenkin maahan syksyllä. Unohdin koko kärhöt, mutta tänä keväänä huomasin sen kaikkein huonoimpaan paikkaan istutetun pukkaavan reippaasti versoa ja sain aikaiseksi siirtää sen parempaan paikkaan. Siinä se nyt kukkii. Lajikkeesta ei ole mitään hajua, mutta tämä voisi ehkä olla "Arabella"?
Mustasilmäsusannan kukkimisessa nyt ei muuten ole mitään ihmeellistä, mutta sen siemenet itivät huonosti ja ne muutamat taimet näyttivät ulosvietäessä niin surkeilta, etten oikein uskonut siitä tulevan mitään. Lajike on "Aurea". En ole ihan varma tykkäänkö tästä vai en. Herkän kaunis, mutta toisaalta tältä puuttuva musta silmä tuo kukkaan sitä jotain.
Kelloköynnöksen kukat ovat niin kauniit! Tänä vuonna en kasvattanut sitä itse vaan ostin valmiin taimen. Luulen, että ostan jatkossakin kellököynnöksen valmiina kun esikasvatustilat ovat meillä kovin pienet. Kaunis tuo 'Aurea'!
VastaaPoistaItse taidan kokeilla ensi vuonnakin siemenkasvatusta, mutta jos ei onnistu, niin valmiin taimen ostaminen on hyvä vaihtoehto! :) Jossain vaiheessa kevättä taisin murista ystävälleni, että ensi vuonna en kasvata yhtään mitään siemenestä, vaan ostan kaiken valmiina, mutta tuskinpa sentään. :D
PoistaMinulla yksi kelloköynnöksen siemen iti ja nyt odottelen sen kukintaa, nuppuja ei kylläkään vielä näy.... Ihana köynnös on.
VastaaPoistaNuput tuntuvat kyllä kehittyvän nopeasti, kunhan niitä ilmestyy. Ne ovat aluksi todella pieniä ja vihreitä, joten voivat jäädä huomaamattakin. Toivottavasti köynnöksesi ehtii kukkia!
PoistaJee, ensimmäinen kukka on aina yhtä ihana! Kiva, että latva-artisokkakin onnistui tänä vuonna paremmin. Välillä noiden kasvien kanssa joutuu tekemään hienosäätöä että saa ne kukoistamaan. Kärhö näyttäosi tosiaankin 'Arabellalta'. Mustasilmäsusanna on kaunis, vaikka siltä puuttuukin musta silmä ;) Kivaa viikkoa!
VastaaPoistaNäin on, ja joskus joku kasvi ei vaan millään onnistu, vaikka mitä tekisi! Onneksi kuitenkin aina joku onnistuukin. :)
Poista"Aurea" on nätti, mutta taidan kuitenkin pitää mustasilmäisestä enemmän. :)
Ihania onnistumisia! Kelloköynnös on kyllä todella kaunis. Mukavaa elokuun alkua!
VastaaPoistaKiitos ja kiitos samoin! :)
PoistaMukavaa kun olet saanut kelloköynnöksen kukkimaan. Minulla on vasta nuppuvaiheessa. Onko susannia tämänkin värisiä. Minusta kaunis.
VastaaPoistaToivottavasti omasikin ehtii kukkia! :)
PoistaMustasilmäsusannia on monen värisiä, ja tämä on tosiaan mustasilmätön. :D