maanantai 12. elokuuta 2019

Lisää daalioita ja pelargoneja kukassa

Huomasin kuvia läpikäydessäni, että niitä on ensinnäkin tosi paljon ja toisekseen niille on vaikea keksiä mitään yhtenäistä teemaa. Joten palastellaanpa ne osiin. En vielä tiedä, mitä ne muut osiot tulevat tarkalleen ottaen olemaan, mutta katsotaan sitten fiiliksen mukaan. 😃

Pari uutta daaliaa on saanut kukkiaan auki. Niistä ihana "Night Butterfly" näyttää tulleen hieman napostelluksikin jonkun ötökän toimesta, mutta ei anneta sen häiritä.

Minulla oli samanlainen jo viime vuonnakin, eri yksilö tosin. Sen juurakko ehti syksyllä kastua sen verran pahasti ennen kuin muistin kaivaa sen ylös, joten se meni siinä sitten. Lajike on näyttävän näköinen, joten piti saada uusi. Viimevuotinen kasvoi niin korkeaksi, 1,5-metriseksi, että sen tukeminen oli hieman haastavaa ja se kärsikin tuulivaurioita syksyllä. Tämä taas on alle puolimetrinen, mikä on hieman yllättävää. Kasvupaikka on tosin eri, mutta äkkiseltään luulisi tämänvuotisen paikan olevan parempi. Ehkä se johtuu naapuridaalioista tai ehkä tämä vain on nuorempi tai muuten vaan matalakasvuisempi yksilö.

Tämän vuoden suosikkini taitaa kuitenkin olla "Smarty". Juurakko lähti heräteostoksena mukaan Plantagenin alelaarista. Kaverini mielestä kukista "saa migreenin" 😅, mutta minusta tämä on kertakaikkisen valloittava! Hieman hullu kieltämättä, mutta hyvällä tavalla. "Smartylla" on kahdenvärisiä terälehtiä, valkoisia ja purppuraisia, ja joka kukassa on erilainen jakauma niitä. Tykkään myös terälehtien hauskasta tötterömäisyydestä sekä kauniista keskustasta. Kukat eivät aukea tämän enempää.

Daaliakuvia ei näköjään pysty ottamaan ilman kimalaisia tai kukkakärpäsiä.

Olen miettinyt daaliapenkille laajennusta. Daalioitakin oli penkkiin hieman turhan paljon ja toisekseen myös syyssyrikät tarvitsisivat jonkun paikan. Minulla on tällä hetkellä neljä buddlejaa, kolme ruukuissa ja yksi kukkapenkissä. Penkissä ollut oli siinä myös talven yli ja paitsi selvisi talvesta, kukkii nyt komeasti, eli aiemmin ja paremmin kuin ruukkusyrikät. Maksoin siitä muistaakseni kolme euroa tai jotain muuta vastaavaa yhtä älytöntä, joten päätin kokeilla sen talvettamista ulkona. Eipähän olisi ollut suuri menetys, jos se olisi paleltunut. Kaikkia en uskalla maahan talveksi jättää, mutta ne varmasti hyöytyisivät siitä, että pääsisivät kesäksi kasvattamaan juuria vapaasti. Pitää miettiä asiaa.

Ulkona olevat pelargonit ovat viihtyneet hyvin. Jopa vähän turhankin hyvin, voi nimittäin tulla hieman ongelmia saada ne kaikki mahtumaan talveksi kuistille, mutta se on sen ajan murhe.

Ennen pelargoneja näytän muistaessani kuistilla talvettamani verenpisaran. Se oli talven jäljiltä ihan kamala kuiva käppyrä, mutta on nyt oikein rehevä. En ole yleensä oikein verenpisara-ihmisiä, mutta pystykukkainen 'Walz Jubelteen' on mielestäni hauska. Se ei näytä pahemmin pahastuvan vesisateesta ja pysyy nättinä nyppimättäkin.

Sivuraiteen jälkeen niihin pelargoneihin... Alkukeväästä kylvämäni "Black Velvet Rose" on venähtänyt turhan pitkäksi, mutta kukkii kauniisti. En uskonut sen vielä tänä vuonna kukkivan, joten se oli kiva yllätys. Lajikkeen lehdet ovat tummat.

Kuistilla on ollut välillä suorastaan trooppisen kuuma, mutta pelargoneja sekään ei näytä haittaavan. Ulos vien lähinnä ns "tavalliset" pelargonit, siis nimettömät markettikukat ja muut vastaavat, joiden perään ei tule itku, jos ne sattuvat saamaan liikaa sadetta tai unohtuvat hallayöksi ulos. Erikoisemmat viettävät kesänkin kuistilla. Paremmin nekin varmasti viihtyisivät ulkona, mutta ovat tosiaan kuistilla turvassa sateelta ja kylmältä, ja kuistikin kaipaa jotain väriä. Kun viimeksi oli esittelyssä kirkkaanpunaisia pelakuita, niin annetaan tällä kertaa vuoro hempeämmän värisille kukille.

"Ruotsin mummo".

"Einan pelakuu"

Tämä on siemenestä kasvatettu yksilö, jonka piti olla keltaista lajiketta. No, keltainen se ei tosiaankaan ole, mutta kaunis silti. Sillä on myös kirkkaanpunainen sisar. Mikä lie sekoitus ei-keltaisia siis siemenpussissa ollutkaan.

11 kommenttia:

  1. Kiva, että kävit kommentoimassa blogiani. Löysin sinun blogisi ja taidan jäädä tänne vakiolukijaksi.
    Hienoa, että olet saanut syrikän talvetettua. Omani selvisi yhden talven yli, mutta ei sitten enää toista. Jos niitä saa muutamalla eurolla, ei tappio ole kovin suuri. Saattaa olla hyvä idea kasvattaa kesän pari ruukussa ja vasta sitten istuttaa maahan. Samaa menetelmää olen käyttänyt kärhöjen kanssa, jolloin niiden kasvuunlähtö on ollut minusta parempaa. Tosin syrikät taitavat olla monin verroin arempia talvehtijoita, kuin kärhöt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, kiva saada lisää lukijoita! :)

      Sitähän ei tosiaan tiedä, millaisia talvia jatkossa tulee. Sarin puutarhojen Sari istuttaa syrikät keväisin maahan ja nostaa syksyllä ruukkuihin talvehtimaan, joten mietin, kokeilisinko samaa itsekin. Koko ajan ruukussa kasvavat ovat toki helpompia siirrellä, mutta kesäksi maahan istuttamalla saatava mahdollisesti parempi kukinta saattaisi olla vaivan arvoista.

      Poista
  2. Erikoinen tuo Smarty-daalia :)
    Minun daalioita kylmä yö kuritti, aivät taida elpyä enää tälle kesää :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, no voi kurja. :( Ottavat kyllä helposti nokkiinsa kylmistä öistä.

      Poista
  3. Ihanan persoonallinen tuo 'Smarty':) Hienoa, että olet saanut syyssyrikän talvehtimaan. Minä koitin muutaman kerran, mutta suojauksesta huolimatta en onnistunut. Voi olla, että paikka ei vain ollut sille sopiva. Syyssyrikän kukinnot ovat niin upeat ja se houkuttelee ihanasti perhosia. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että tämä oli pelkkä onnenkantamoinen. En edes suojannut sitä mitenkään, ehkä viime talvi vain oli sille suotuisa. Saa nähdä, miten ensi talvena käy.

      Kiitos samoin! :)

      Poista
  4. 'Night Butterfly' on todella kaunis. Hauska 'Smarty', ehkä tosiaan pikkuisen "migreenikukka" :D Minä ostin syyssyrikän vasta tänä kesänä ja pian se ehkä alkaa aukaista ensimmäisiä kukkiaan. Ajattelin ensin, että kasvatan sitä patiolla ruukussa, mutta ehkä se tosiaan hyötyisi kesäksi maahanistutuksesta. Jostain luin, että sitä voisi lisätä pistokkaista. Jos ottaisi ensi vuonna muutaman pistokkaan ja kasvattelisi niitä parin vuoden ajan ruukussa, niin sitten raskisi kokeilla jollain ulkona talvettamista. Täällä on yleensä niin hyvin lumisuojaa, että voisi suotuisan talven kohdalle sattuessa onnistuakin. Syrikkähän kukkii saman vuoden versoilla, joten ei haittaisi, vaikka edelliskesän kasvu paleltuisi melkein maata myöten. Ostotaimella en uskalla ottaa riskiä, vaan vien kellariin talvehtimaan. Kauniit pelakuut, vaikka eivät kaikki ihan oikeaa väriä olleetkaan. Keltainen kuulostaa kyllä niin uskomattomalta pelargonin väriltä, että onkohan sellaista oikeasti edes olemassa. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaverillani syrikät kasvavat ympäri vuoden ruukuissa ja kukkivat upeasti, joten selvästi se niinkin onnistuu. Ehkä en ole laittanut omiani tarpeeksi isoihin ruukkuihin tai lannoittanut tarpeeksi. Omani myös rupeavat kasvamaan keväällä turhankin aikaisin, koska ainoa sopiva talvetuspaikka on valoisa, joten ehkä ne tuhlaavat energiaa ennen aikojaan. Pitää miettiä, josko keksisin niille jonkun muun paikan. Meillä nimeomaan lumisuojan puute on se ongelma. Maata myöten tämäkin paleltui, mutta hämmästykseni rupesi keväällä reippaasti pukkaamaan uutta kasvua.

      Syriköistä oli joku aika sitten juttu jossain puutarhalehdessä. Selasin lehtipinoani, muttei osunut silmään. Muistaakseni se keskittyi siemenlisäykseen, mutta ehkä pistokkaiden ottamisestakin oli jotain? Pitäisi kuitenkin onnistua, en tosin ole itse kokeillut.

      Vaaleankeltaisia pelargoneja on, mutta ovat harvinaisia. Luonnonlajeissa on keltakukkaisia, kuten P. gibbosum (tuoksuu hämmentävästi banaanilta yöaikaan), mutta niillä on luonnollisesti hyvin pienet kukat. Minulla on yksi jalostettukin keltainen. "First yellow". Toivotaan, että pääsisin senkin kukintaa esittelemään. Kukat ovat isommat kuin luonnonlajeilla, mutta kukinnot aika pieniä. Ei siis kovin näyttävä lajike muuten, mutta erikoinen väri tekee siitä poikkeuksellisen.

      Poista
  5. Tosi kauniit pelargonit! Minä ostin syyssyrikän tänä kesänä parilla eurolla ja ajattelin kokeilla, selviäisikö se talven ulkona. Jos ei, niin tappio ei onneksi ole suuri. Meillä kunnon talvetustilaa ei oikein ole, mutta lunta yleensä riittää. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, niitä on aina kiva lukea!