sunnuntai 30. elokuuta 2020

Vuodenkierto: elokuu

Elokuun kuvia ja tunnelmia tulikin jo esiteltyä postauksessa Oi ihana elokuu, mutta virallinen vuodenkiertopostaus pitää toki silti tehdä. Elokuussa on ollut vehreää, värikästä ja ilma on täyttynyt kimalaisten pörinästä.

Jotain projektiakin on ollut tekeillä. Näin syksyllä laiskakin puutarhuri aktivoituu kaikenlaisiin istutus- ja siirtohommiin. Kuvan ulkopuolelle vasemmalle jäävässä penkissä oli muutama huonosti viihtyvä pioni, joten siirsin ne toivottavasti nyt otollisempaan paikkaan. Yksi pääsi ihan muualla, mutta loput kuvassa näkyvän polun oikeaan laitaan ennen toista kaarta. (Toiseen kaareen istutettu tuoksukärhö muuten näyttää suunnittelevan kukkimista! Vähän kiire sille voi tulla, mutta yrittänyttä ei laiteta.)

Isompi projekti liittyy pensasmustikoihin. Menestykseni pensasmustikoiden tarhaajana ei ole kovin kummoinen, mutta ei kai se voi kuin parempaan suuntaan mennä. Tänne  muuttaessamme pihassa oli valmiina yksi pensasmustikka, joka ei ollut kuulemma koskaan tuottanut satoa. Alkuun hankimme sille pari pölytyskaveria, joiden kasvuunlähtö oli kuitenkin vähän hankala, koska emme tienneet, että pensasmustikat ovat rusakoiden herkkua. Talvisuojauksen avulla pensaat kasvoivat kyllä, mutta sato on jäänyt surkeaksi. En ole ihan varma mikä niitä eniten haittaa, mutta vaihtoehtoina on 1) liian varjoinen kasvupaikka, 2) maata ei oltu parannettu tarpeeksi, 3) ovat olleet liian kuivia tai 4) kaikki edellä mainitut tekijät yhdessä.

Pensasmustikoille tehtiin nyt uusi istutusalue, joka on valoisammassa paikassa ja jota toivon mukaan muistan myös kastella, kun se on ihan lavatarhan vieressä. Aiemmin mustikat kasvoivat sen verran syrjässä, että vähän laiskasti tuli niitä kasteltua.

 

Pensasmustikoiden lisäksi penkissä on atsalea ja pari marjasinikuusamaa. Hieman tiuhassa ovat, mutta mustikoiden pitäisi sietää tiuhaan istuttamista. Atsalean lisääminen oli ehkä hieman turhaa onnensa koettelemista, mutta senhän voi sitten siirtää, jos meinaa tulla ahdasta.

Keväällä tehty istutusalue (siis se, jossa kasvoi tomaatteja), on tällä hetkellä jonkinlainen niitty. Kylvin siihen keväällä kesäkukkaseosta ja unohdin koko jutun. Kun huomasin maasta nousevan kukkien taimia, napsin ne tomaatit pois varjostamasta. Ihan kivasti ehti monikin kukka kukkia vielä, vaikka alkuun epäilin kesän loppuvan niiltä kesken. Kukkakärpäsiä siellä on varsinkin unikoissa pyörinyt, joten ainakin jotain iloa kukista on ötököille ollut. Ja silmäniloa itselle toki. Unikoiden lisäksi siellä kasvaa ainakin ruiskaunokkia, punapellavaa, jotain sarjakukkaisia ja jättiverbenaa.

Pihassa on ollut nyt elokuussa niin paljon kimalaisia, että olen miettinyt mitä syyskukkijoita vielä keksisin ja mihin niitä voisi laittaa. Jaa no niin, unohtui pensasmustikkaprojektin yhteydessä kertoa, että sinne, mistä mustikat siirrettiin, jäi iso kolo, joka tietenkin piti heti hyödyntää. Istutin sinne mustilanhortensian. Toivottavasti se viihtyy siinä mustikoita paremmin.

Kellopeippi on vallannut yhden kukkapenkin melkein kokonaan. Heinäkuussa vielä manailin, että kitken koko kasvin mäkeen, mutta nyt taas muistin, miksi se on paikkansa ansainnut. Kimalaiset ovat siihen hulluna. Jos sille keksisi kaveriksi jonkun hieman aiemmin kukkivan kaverin, niin kiva olisi. Ehkä penkin toisen pään keltatörmäkukka, joka sekin on kimalaisten suosikki, levittäytyy aikanaan koko penkkiin.

8 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että kellopeippi on leviävätä sorttia. Istutin yvden taimen kauhurinteeseen niin saisi tosiaan levitä isoksi kasvustoksi. Jos se leviää täällä hyvin niin sitten ehdotan sulle vaihtokauppaa. Lähetän sulle mun valkoista jos saan sinulta tuota vaaleanpunaista😊

    VastaaPoista
  2. Se piti vielä sanomani, että tosi kaunis tuo pyöreäreunainen penkki mustikoille. Odotahan vaan kärsivällisesti että kasvavat niin kyllä alkaa marjaakin tulla. Itse käytän melkoa paksua katekerrosta kahvinporoa mustikoiden juurella. Saan porot työpaikan kahvikoneesta👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, loistava idea! Olen heitellyt mustikoille ja muillekin happaman ystäville kahvinpuruja aina silloin tällöin, mutta eipä ole tullut mieleen, että siitä voisi tehdä katteenkin.

      Poista
  3. Toivottavasti mustikkasi kotiutuvat uuteen paikkaan. Ainakin teit niille hienon penkin. Minulla on samanlainen ongelma pensasmustikoiden kanssa. Ajattelin siirtää ne kasvimaan yhteyteen, jotta kastelu sujuisi paremmin. Ehkä jatkossa säästän kahvinporot mustikoille, kuten Minna kommentissaan kertoo tekevänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ettei nyt mene kehut ihan väärään osoitteiseen, niin penkin toteutus on pääasiassa miehen käsialaa. :) Työnjako menee yleensä niin, että minä ideoin, mies rakentaa ja auttaa mullan kärräämisessä ja minä hoidan istutushommat.

      Penkissä on nyt kerros kuorikatetta pitämässä kosteutta, mutta pistän kahvivinkin korvan taakse. :)

      Poista
  4. Pensasmustikat tarvitsevat valoa ja hyvin parannetun maan kasvaakseen kunnolla. Pintajuurisina ne myös kuivuvat herkästi, joten ehkä siirto oli niille onnenpotku. Toivottavasti viihtyvät niin hyvin, että joudut pian siirtämään atsaleat pois väleistä :) Minäkin nakkelen kahvinpurut mustikoiden juurelle aina kun muistan. Keväällä mustikat saavat myös siperianpihdasta talven aikana karisseet neulaset katteekseen. Tänä vuonna tuli ensimmäisen kerran reilusti satoa kaikista pensaista, joten ovat tainneet vihdoin kotiutua kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että ne viihtyvät nyt paremmin! Katsotaan, joudunko etsimään atsalealle uuden paikan. :D Mies aina kysyy, että eikö kasvit voisi istuttaa alun perinkin oikealle paikalle, ettei tarvitsisi siirrellä. No voisi kai, jos tietäisi heti alkuun, missä se oikea paikka on! :D

      Poista

Kiitos kommentistasi, niitä on aina kiva lukea!